kondaira
kondaira | |
pronunciación (AFI) | [kõ̞n̪.d̪ai̯.ɾa] |
Indefinido | Singular | Plural | |
---|---|---|---|
Absolutivo | kondaira | kondaira | kondairak |
Ergativo | kondaira | kondaira | kondairek |
Dativo | kondairari | kondairari | kondairei |
Genitivo | kondairaren | kondairaren | kondairen |
Comitativo | kondairarekin | kondairarekin | kondairekin |
Benefactivo | kondairarentzat | kondairarentzat | kondairentzat |
Causativo | kondairarengatik | kondairarengatik | kondairengatik |
Instrumental | kondairaz | kondairaz | kondairez |
Inesivo | kondairatan | kondairan | kondairetan |
Separativo | kondairatako | kondairako | kondairetako |
Adlativo | kondairatara | kondairara | kondairetara |
Adl. extremo | kondairataraino | kondairaraino | kondairetaraino |
Ac. adlativo | kondairatarantz | kondairarantz | kondairetarantz |
Adverbial | kondairatarako | kondairarako | kondairetarako |
Ablativo | kondairatatik | kondairatik | kondairetatik |
Partitivo | kondairarik | - |
-
|
Prolativo | kondairatzat | - |
-
|
Etimología
editarSi puedes, incorpórala: ver cómo