tahtoa
Finés
editartahtoa | |
pronunciación (AFI) | [ˈt̪ɑ̝hˌt̪o̞ˌɑ̝] |
silabación | tah-to-a |
longitud silábica | trisílaba |
rima | ɑhtoɑ |
Etimología 1
editarSi puedes, incorpórala: ver cómo.
Verbo transitivo
editar- Ejemplo: Quiero que se acabe la guerra.
Conjugación
editarConjugación de tahtoa
Formas personales | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Modo indicativo | |||||||||
presente | pretérito perfecto | ||||||||
positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
1.ª | tahdon | tahdomme | en tahdo | emme tahdo | 1.ª | olen tahtonut | olemme tahtoneet | en ole tahtonut | emme ole tahtoneet |
2.ª | tahdot | tahdotte | et tahdo | ette tahdo | 2.ª | olet tahtonut | olette tahtoneet | et ole tahtonut | ette ole tahtoneet |
3.ª | tahtoo | tahtovat | ei tahdo | eivät tahdo | 3.ª | on tahtonut | ovat tahtoneet | ei ole tahtonut | eivät ole tahtoneet |
pasivo | tahdotaan | ei tahdota | pasivo | on tahdottu | ei ole tahdottu | ||||
pretérito imperfecto | pluscuamperfecto | ||||||||
positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
1.ª | tahdoin | tahdoimme | en tahtonut | emme tahtoneet | 1.ª | olin tahtonut | olimme tahtoneet | en ollut tahtonut | emme olleet tahtoneet |
2.ª | tahdoit | tahdoitte | et tahtonut | ette tahtoneet | 2.ª | olit tahtonut | olitte tahtoneet | et ollut tahtonut | ette olleet tahtoneet |
3.ª | tahtoi | tahtoivat | ei tahtonut | eivät tahtoneet | 3.ª | oli tahtonut | olivat tahtoneet | ei ollut tahtonut | eivät olleet tahtoneet |
pasivo | tahdottiin | ei tahdottu | pasivo | oli tahdottu | ei ollut tahdottu | ||||
Modo condicional | |||||||||
presente | pretérito perfecto | ||||||||
positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
1.ª | tahtoisin | tahtoisimme | en tahtoisi | emme tahtoisi | 1.ª | olisin tahtonut | olisimme tahtoneet | en olisi tahtonut | emme olisi tahtoneet |
2.ª | tahtoisit | tahtoisitte | et tahtoisi | ette tahtoisi | 2.ª | olisit tahtonut | olisitte tahtoneet | et olisi tahtonut | ette olisi tahtoneet |
3.ª | tahtoisi | tahtoisivat | ei tahtoisi | eivät tahtoisi | 3.ª | olisi tahtonut | olisivat tahtoneet | ei olisi tahtonut | eivät olisi tahtoneet |
pasivo | tahdottaisiin | ei tahdottaisi | pasivo | olisi tahdottu | ei olisi tahdottu | ||||
Modo potencial | |||||||||
presente | pretérito perfecto | ||||||||
positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
1.ª | tahtonen | tahtonemme | en tahtone | emme tahtone | 1.ª | lienen tahtonut | lienemme tahtoneet | en liene tahtonut | emme liene tahtoneet |
2.ª | tahtonet | tahtonette | et tahtone | ette tahtone | 2.ª | lienet tahtonut | lienette tahtoneet | et liene tahtonut | ette liene tahtoneet |
3.ª | tahtonee | tahtonevat | ei tahtone | eivät tahtone | 3.ª | lienee tahtonut | lienevät tahtoneet | ei liene tahtonut | eivät liene tahtoneet |
pasivo | tahdottaneen | ei tahdottane | pasivo | lienee tahdottu | ei liene tahdottu | ||||
Imperativo presente | |||||||||
positivo | negativo | ||||||||
persona | singular | plural | singular | plural | |||||
1.ª | tahtokaamme | älkäämme tahtoko | |||||||
2.ª | tahdo | tahtokaa | älä tahdo | älkää tahtoko | |||||
3.ª | tahtokoon | tahtokoot | älköön tahtoko | älkööt tahtoko | |||||
pasivo | tahdottakoon | älköön tahdottako |
Formas nominales | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
infinitivo | participio | ||||||||
activo | pasivo | activo | pasivo | ||||||
I | tahtoa | presente | tahtova | tahdottava | |||||
largo I | tahtoakseen1 | pasado | tahtonut | tahdottu | |||||
II | inesivo | tahtoessa2 | tahdottaessa | agente | tahtoma4 | ||||
instructivo | tahtoen | – | agente negativo | tahtomaton | |||||
III | inesivo | tahtomassa | – | 1) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 2) Utilizado en una oración acortada expresando actividad simultánea con la actividad de la oración afirmativa. Puede también ser utilizado con el sufijo posesivo. 3) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 4) No existe en caso de verbos intransitivos. No lo confunda con sustantivos formados con el sufijo -ma/-mä. | |||||
elativo | tahtomasta | – | |||||||
ilativo | tahtomaan | – | |||||||
adesivo | tahtomalla | – | |||||||
abesivo | tahtomatta | – | |||||||
instructivo | tahtoman | tahdottaman | |||||||
IV | nominativo | tahtominen | |||||||
partitivo | tahtomista | ||||||||
V | tahtomaisillaan3 |
Información adicional
editar- Palabras relacionadas: tahto