aie
FinésEditar
| aie | |
| Pronunciación (AFI): | Si puedes, ¡incorpórala! |
EtimologíaEditar
ai-/aj- (la raíz genitiva singular de aika) + -e (sufijo nominal)
SustantivoEditar
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativo | aie | aikeet |
| Genitivo | aikeen | aikeiden aikeitten |
| Partitivo | aietta | aikeita |
| Acusativo | aie | aikeet |
| Acusativo 2 | aikeen | |
| Inesivo | aikeessa | aikeissa |
| Elativo | aikeesta | aikeista |
| Ilativo | aikeeseen | aikeisiin |
| Adesivo | aikeella | aikeilla |
| Ablativo | aikeelta | aikeilta |
| Alativo | aikeelle | aikeille |
| Esivo | aikeena | aikeina |
| Traslativo | aikeeksi | aikeiksi |
| Abesivo | aikeetta | aikeitta |
| Instructivo | aikein | |
| Comitativo | aikeine (+ sufijo posesivo) |
- 1
- Intención.
SinónimosEditar
- (intención) aikomus
Palabras relacionadasEditar
- Sustantivos
- Verbos